Miehittämättömät ilma-alukset (joista käytetään myös termejä Drone ja UAV) ovat osa nykypäivää ja tulevaisuutta. Jo nyt niitä käytetään esimerkiksi logistiikan alalla. Aluksia voidaan käyttää myös videokuvaamiseen ja valokuvaamiseen. Suomessa on selkeää kysyntää tällaiselle uudelle teknologialle. Kuinka käteviä tällaiset ilma-alukset olisivatkaan esimerkiksi postipalveluiden ja muiden peruspalveluiden huolehtimisen kannalta tässä harvaan asutussa, pitkien etäisyyksien maassa! Uudella teknologialla Suomeen voitaisiin luoda uusia palveluja ja elinkeinoja. Tätä kehitystä olisi mahdollista viedä ulkomaillekin.

Ilma-aluksien käyttöön liittyy kuitenkin useita murheellisen mutkikkaita ongelmia. Ongelmat kytkeytyvät etenkin vahingonkorvausoikeuteen ja yksityisyyden suojaan. Kenellä on vastuu, jos ilma-aluksella aiheutetaan tavalla tai toisella vahinkoa? Onko vastuu lennättäjällä, aluksen omistavalla yrityksellä vai jopa kenties aluksen valmistajalla? Saako ilma-aluksilla ylipäätänsä kuvata kaupunkia yläpuolelta? Millaisia ongelmia tällainen ylhäältä tapahtuva kuvaaminen saattaa aiheuttaa yksityisyyden suojan kannalta? Nämä kysymykset tulisi selkeästi ratkaista lainsäädännössä ennen ilma-alusten laajamittaista käyttöä.

Ilmailulain uudistus tuo miehittämättömät ilma-alukset sääntelyn piiriin

Miehittämättömät ilma-alukset ovatkin tänä vuonna herättäneet kuohuntaa medioissa ja alan ihmisten pullantuoksuisissa kahvipöytäkeskusteluissa. Taustalla on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin suunnittelema sääntelyn lisääminen. Toistaiseksi miehittämättömien ilma-alusten käyttöä ei ole säännelty Suomessa lainkaan. Tilanne on kuitenkin muuttumassa – radikaalisti.

Alan harrastajia nämä muutokset eivät hetkauta, sillä muutokset eivät koske lennokkeja, joita käytetään ainoastaan harraste- tai urheilutarkoitukseen. Muita kuin harrastajia nämä jyrkät muutokset tulevat kuitenkin varmasti koskemaan. Uusi ilmailulaki tuli voimaan 13.11.2014, mutta siihen sisältyvät miehittämättömiä ilma-aluksia koskevat säännökset tulevat voimaan vasta myöhemmin täsmentyvänä ajankohtana.

Uuden ilmailulain mukaan miehittämättömän ilma-aluksen kauko-ohjaajalla tulee olla lupakirja. Lupakirja voidaan myöntää, jos asianomainen iältään, terveydeltään, tiedoiltaan, taidoiltaan, koulutukseltaan ja kokemukseltaan täyttää lajiin perustuvat kelpoisuusvaatimukset. Ongelmaksi muodostuu se, ettei Suomessa (eikä toistaiseksi oikeastaan muissakaan maissa) ole sellaista koulutusorganisaatiota, joka voisi legitiimisti antaa tällaisen vaaditun lupakirjan. Tällaisia organisaatioita löytyy Isosta-Britanniasta ja Hollannista, mutta niistä saatu lupakirja tuskin pätee välittömästi muissa maissa.

Uusi ilmailumääräys rajoittaa ilma-alusten käyttöä asutuksen lähellä

Uuden ilmailulain lisäksi vuoden 2014 loppupuolella tulee näillä näkymin voimaan uusi ilmailumääräys, joka asettaa hyvin tiukkoja rajoituksia ilma-alusten käytölle. Ilmailumääräyksen luonnoksen mukaan miehittämättömän ilma-aluksen lennättäminen ei ole sallittua asutuskeskuksen tiheästi asuttujen osien tai ulos kokoontuneen väkijoukon yläpuolella tai niin, että lentorata on näihin nähden lähempänä kuin 150 metrin etäisyydellä. Jos säännös hyväksytään tällaisenaan, se merkitsee monelle töiden loppumista: monet yhtiöt nimittäin lennättävät kuvauskalustoa tällaisissa paikoissa esimerkiksi isojen yleisötapahtumien yhteydessä.

Lisäksi luonnokseen on kirjattu, ettei mikään yksittäinen ohjaus- ja valvontayhteysjärjestelmän vika saa estää miehittämättömän ilma-aluksen ohjaamista. On kuitenkin syytä pistää merkille, että kaiken tekniikan kahdentaminen voi tehdä aluksista pahimmassa tapauksessa vain painavia ja turhan monimutkaisia. Muutenkin 90 % onnettomuuksista tapahtuu nimenomaan lennättäjän tekemän virheen eikä aluksessa olevan vian vuoksi. Myös luonnoksessa mainittu kaikille muille paitsi viranomaisille kohdistettu kielto lennättää ilma-alusta yöllä kuulostaa kohtuuttomalta. Vähintäänkin poikkeuslupa tai erillinen yökelpuutus tulisi olla mahdollinen. Uuden sääntelyn lopputuloksena on selkeä liikasääntelyn vaara.

Liikasääntely voi estää uusien elinkeinojen syntymisen

Miksi näin tiukkaa normiviidakkoa luodaan, kun se selkeästi estää kehitystä? Liikasääntely ei auta parantamaan peruspalveluita eikä luomaan uutta elinkeinotoimintaa. Vaikka miehittämättömien ilma-alusten käyttöön liittyy huomattavia ongelmia, esimerkiksi edellä esiteltyjen vastuukysymysten kannalta, eikö sääntelyllä pikemminkin tulisi tukea kehitystä eikä räikeästi estää sitä? Piilaaksossa pyritään mahdollistamaan teknologinen kehitys eikä estämään ja haittamaan sitä, näin voisi toivoa myös Suomessa toimittavan.