Yrityssaneerausuutiset herättävät usein tunteita. Miten on mahdollista, että joku pääsee yrityssaneerauksen kautta eroon veloistaan ja voi jatkaa toimintaansa kuin mitään ei olisi tapahtunut?

Velkojat ovat toisinaan katkeria siitä, että omat saatavat jäävät suurelta osin luottotappioksi, kun velallisyhtiö pääsee puskemaan eteenpäin puhdistetulla taseellaan. Kansantalouden näkökulmasta saneeraus on kuitenkin eduksi, koska sen avulla voidaan säilyttää jatkamiskelpoista liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Kiireellä sorvattu laki kaipaa päivitystä

Saneerausmenettely tuli meille Suomeen keskellä 1990-luvulla alkanutta lamaa, kun eduskunta sääti kovan kiireen ja kohun saattelemana lain yrityksen saneerauksesta. Laki haki mallia erityisesti Yhdysvalloista, jossa ns. Chapter 11 -menettelyä oli käytetty menestyksellisesti jo toistakymmentä vuotta. Ideana oli luoda konkurssimenettelyn sijaan pelastusreitti sellaisille yrityksille, jotka joutuvat syystä tai toisesta tilapäisiin tai muuten korjattavissa oleviin taloudellisiin vaikeuksiin.

Upouusi laki pääsi heti käyttöön, kun saman tien vuonna 1993 alkoivat muun muassa Osuuskunta Eka-Yhtymän ja Starckjohann Oyj:n massiiviset saneerausmenettelyt. Näyttävän alun jälkeen saneerauslakia on sovellettu hyvin erilaisiin yrityksiin: pörssilistattuun Talvivaaraan, tuulivoimaloiden vaihteita tekevään Moventas Windiin, metsäkoneita valmistavaan Logsetiin ja urheiluvälineketju Top-Sportiin. Viimeisimpänä suurena nimenä saneeraukseen hakeutui joulun alla pörssilistattu Trainers’ House. Vuosittain saneeraushakemuksen jättää käräjäoikeudelle 350–500 yritystä, joissa on yhteensä useita tuhansia työpaikkoja.

Saneerauslakimme jäi kuitenkin tiukan säätämisaikataulun vuoksi osittain vajaaksi verrattuna kansainvälisiin sisariinsa. Laki ei ole sittemminkään kehittynyt samassa tahdissa pääomamarkkinoiden muutoksen kanssa. Ulkomaisten velkojien ja sijoittajien onkin toisinaan vaikeaa ymmärtää meikäläistä menettelyä, jossa esimerkiksi uuden rahan ja vanhojen omistajien kohtelu on erilaista kuin monessa muussa maassa. Toivottavasti laki saadaan päivitettyä seuraavan vaalikauden aikana.

Saneerattavalla yrityksellä pitää olla elinvoimaa

Saneerauksen ideana on auttaa sellaisia taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä, joilla on edelleen elämisen edellytyksiä. Yhtiö voi olla selkeästi maksukyvytön tai ainakin maksukyvyttömyyden partaalla. Yhtiöllä pitää kuitenkin olla sellaista liiketoimintaa, josta voidaan oikeilla keinoilla saada kannattavaa.

Keskeistä onkin selvittää heti alkuun, miksi yhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa. Mahdollisia syitä ovat pieleen mennyt jätti-investointi, kilpailutilanteen yllättävä muutos, talouspakotteiden ennakoimaton vaikutus tai vain huono johtaminen. Yhtiö on voinut lähteä kasvamaan liian nopeasti hukaten ydinosaamisensa. Joskus taustalla voi olla yrittäjän sairastuminen.

Taloudellisten vaikeuksien syynä voi kuitenkin olla myös kerta kaikkiaan kannattamaton liikeidea, jolloin mikään kommervenkki ei käännä kassavirtaa positiiviseksi. Tällaisten yritysten ei tulisi edes pyrkiä yrityssaneeraukseen, vaan niiden liiketoiminta pitäisi lopettaa konkurssimenettelyn kautta.

Selvittäjä auttaa löytämään ratkaisun

Usein saneeraus ymmärretään vain velkojen leikkaukseksi. Olennaisempaa kuitenkin on, miten tappiollinen liiketoiminta saadaan tuottamaan ja löytyykö tunnelin päästä vielä valo.

Saneeraus tarjoaa velallisyrityksen avuksi käräjäoikeuden määräämän puolueettoman selvittäjän. Selvittäjän tehtävänä on etsiä yhdessä velallisyhtiön ja velkojien kanssa kokonaisratkaisua, jolla velallisyrityksen elämä saadaan jatkumaan onnellisesti. Tällainen tie on yleensä yrityksen velkojien ja muiden yhteistyökumppanien kannalta parempi kuin halki-poikki-ja-pinoon-ratkaisu konkurssin kautta.

Saneeraus mahdollistaa järeät toimenpiteet

Saneerauksessa pyritään löytämään yrityksestä elinkelpoinen osuus, jota kannattaa suojella. Rönsyistä hankkiudutaan eroon. Velallisyhtiön liiketoimintasuunnitelma käydään kriittisesti läpi ja arvioidaan, minkä palikoiden varaan yhtiön tulevaisuuden voisi rakentaa.

Liiketoiminnan järjestäminen uudelleen vaatii yleensä kovia toimia. Saneerauksessa olevan yhtiön henkilöstöä voidaan joutua irtisanomaan, jolloin käytössä ovat tavallista lyhyemmät yt-neuvottelu- ja irtisanomisajat. Pitkistä ja epäedullisista vuokrasopimuksista on mahdollista päästä saneerauksessa eroon nopeasti.

Osana yrityssaneerausta järjestellään usein myös velkoja. Saneerausvelan pääomaa voidaan leikata ja maksuaikaa pidentää jopa huomattavasti. Velkaleikkurilla ei kuitenkaan voida alentaa velkojien saatavia enemmän kuin on välttämätöntä saneerauksen toteuttamiseksi. Velkajärjestelyn pitää siis aina sopia velallisyrityksen kassavirtaennusteeseen.

Oikein ajoitettu saneeraus toimii

Saneerauksen pitäisi olla uuden alku. Suuri osa aloitetuista saneerausmenettelyistä on kuitenkin edelleen pelkkää tekohengitystä. Kaikille yrityksille ei onnistuta edes vahvistamaan saneerausohjelmaa, ja vahvistetuistakin ohjelmista läpi viedään vain puolet.

Saneeraukseen pitäisi siksi hakeutua ajoissa eli silloin, kun uutta alkua varten on vielä ituja. Menettely toimii hienosti, kun se ajoitetaan oikein. Saneerausta ei tule pitää viimeisenä askeleena ennen vääjäämätöntä konkurssia, vaan sitä tulee katsoa avoimin mielin, mahdollisuutena.

Asiantuntevan selvittäjän valitseminen auttaa osaltaan saneerauksen onnistumisessa. Menettely ei ole kustannuksiltaan aivan halpa, mutta investointi tulevaisuuteen kannattaa tehdä jos liiketoiminta on kaikesta huolimatta elinkelpoista.