Lehtien palstojen kestoaiheena ovat olleet valitusvirret turhasta sääntelystä. Kansanedustajat vannovat sääntötalkoiden nimeen, ja Suomea on kutsuttu byroslaviaksi. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan lainsäädäntöä on tätä nykyä painettuna jo yli 40 hyllymetriä. Kukaan ei halua, että sääntelemme itsemme hengiltä – emme edes me juristit.

 Miksi juristi osallistuu pykälädieettiin?

Haluamme kuitenkin ottaa osaa tähän keskusteluun. Uskokaa tai älkää, ei ole meidänkään intressissä lisätä sääntelyä, vaikka lyhytnäköisesti ajateltuna lisäsäännökset ja niiden tulkinta tuovat leivän tähän pöytään. Monimutkaisten ja tarpeettomien säännösten sijaan haluamme olla mukana nopeasti kehittyvässä maailmassa tulkitsemassa sitä, miten lainsäädäntö taipuu uusiin ilmiöihin yritysmaailmassa. Tällaisia ilmiöitä ovat mm. esineiden internet (Internet of Things, IoT), jakamistalous (sharing economy) ja 3D-tulostus.

Sääntelytoive nro 1: Olennaisuus

Toimivassa ja kilpailukykyisessä yhteiskunnassa tarvitaan säännöksiä – ei kuitenkaan liikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että vain olennaiset asiat säännellään.

Kategorisesti emme siis lähtisi vetämään henkseleitä lakien ylitse, vaan peräänkuulutamme olennaisuusarviointia, jonka lopputuloksena osasta säännöksiä  on todennäköisesti syytä luopua.

Sääntelytoive nro 2: Arvioidaan vaikutukset etukäteen

Olennaisten sääntöjen säilyttämisen lisäksi toivoisimme uusilta säännöksiltä tarkempaa ennakollista vaikutusarviointia. Mitä säännösluonnos käytännössä tarkoittaa yritysten ja myös lakia soveltavien viranomaisten arjessa? Lainlaatijoiden tulisi ottaa tuumaustauko, jos näyttää siltä, että uusi säännös aiheuttaisi tavoiteltuun hyötyyn verrattuna kohtuutonta hallinnollista taakkaa ja kustannuksia.

Taakkaa voi aiheutua sekä sääntelyn kohteena oleville yrityksille että viranomaisille. Esimerkiksi työnantajana toimiminen tarkoittaa, että yritysten tulee palkan ja sivukulujen maksamisen ohella toimittaa tietoja niin verohallinnolle, eläkevakuutusyhtiölle kuin tapaturmavakuuttajallekin. Taakka on entistä painavampi, jos tietoja ei ole mahdollista kerätä suoraan yrityksen järjestelmistä, vaan se vaatii käsityötä. Uudet, monimutkaiset säännökset aiheuttavat päänvaivaa myös hallinnon puolella – myös hallinnon järjestelmät tulee trimmata uusien säännösten mukaisiksi ja henkilökunta kouluttaa soveltamaan säännöksiä lain tarkoittamalla tavalla. Sekään ei ole halpaa lystiä.

Sääntelytoive nro 3: Ennakollisuus

Yhteiskunnan toimivuus edellyttää myös säännösten ennakoitavuutta. Erityisesti verolainsäädännössä olemme viime vuosina todistaneet poukkoilevaa sääntelyä, joka vaikeuttaa yritysten toimintaa ja vähentää ulkomaalaisten halua investoida Suomeen.  Esimerkiksi edustuskulujen vähennyskelpoisuuden kanssa on soudettu ja huovattu. Samoin tuotannollisten investointien poistoporkkanaa on tarjottu pariksi vuodeksi kerrallaan.

Sääntelytoive nro 4: Ymmärrettävyys

Toivelistamme jatkuu: säännösten on oltava ymmärrettäviä – kenen tahansa tulisi viimeistään toisella lukukerralla ymmärtää laki ja sen säätämistä perusteleva hallituksen esitys. Jos esimerkiksi ymmärrät sähköisen palvelukaupan uudet arvonlisäverosäännökset läpikotaisin, ilmoittaudu allekirjoittaneelle – tarjoan sinulle lounaan.

Ovatko toiveet toteutumassa?

Positiivista pöhinää on kuitenkin jo ilmassa, mistä osoituksena on OHRA-hankkeen valmistelutyöryhmän raportti, joka julkaistiin nyt tammikuussa. Työryhmä esittää muun muassa, että etukäteinen ja vaihtoehtoja tuottava vaikutusarviointi nostetaan välttämättömäksi edellytykseksi erityisesti laajempien politiikkapakettien valmistelussa. Raportti sisältää ehdotuksen valtioneuvoston asiantuntijayksiköstä, jonka tehtävänä on auttaa ministeriöitä laatimaan tietosisällöltään riittäviä vaikutusarviointeja. Selvityksen mukaan painopisteenä ovat erityisesti säännösten taloudelliset vaikutukset, mutta myös vaikutukset ihmisten ja yritysten toimintaan (hallinnollinen taakka) sekä vaikutukset kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin.

Yllä mainitun hankkeen toteutumista odotellessa jokainen meistä voisi vilkaista peiliin ja osallistua vaikutusarviointiin paremman sääntelyn puolesta. Me Cassulla olemme mukana vaikutusarvioinnissa osallistumalla lakiehdotusten lausuntomenettelyihin eri järjestöjen kautta. Osallistuminen onnistuu myös esimerkiksi otakantaa.fi -sivuston välityksellä.

Uudelta vuodelta toivomme siis solakampaa säännöskehikkoa, joka kattaa yhteiskunnan toimivuuden kannalta olennaiset asiat, kestää aikaa ja perustuu etukäteen tehtyyn vaikutusarviointiin.

Dieetti alkakoon – hyvä tästä tulee!