Lukuisat työlainsäädännön muutokset astuivat voimaan 1.1.2017. Useimmat muutokset perustuvat hallitusohjelmaan tai työmarkkinakeskusjärjestöjen kilpailukykysopimukseen. Seuraavassa käydään läpi keskeisimmät uudistukset.

Työsopimuslain muutokset

Pitkäaikaistyöttömän, eli edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen henkilön, kanssa voi nyt tehdä määräaikaisen työsopimuksen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Edes työnantajan pysyvä työvoiman tarve ei estä määräaikaisen työsopimuksen tekemistä pitkäaikaistyöttömälle. Ilman perusteltua syytä solmittu määräaikainen työsopimus saa olla kuitenkin enintään vuoden mittainen. Mahdollista on sopia myös enintään kolmesta lyhyemmästä määräaikaisesta työsopimuksesta, joiden yhteenlaskettu enimmäiskesto on yksi vuosi. Tällöin ilman perusteltuja syitä uusitun määräaikaisen työsopimuksen tulee alkaa vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta. Muutoksesta huolimatta työnantajalla on kuitenkin edelleen velvollisuus tarjota lisätyötä palveluksessaan oleville osa-aikaisille, lomautetuille tai takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille ennen kuin pitkäaikaistyöttömän kanssa tehdään määräaikainen työsopimus.

Koeajan enimmäispituus on nyt kuusi kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeajan kokonaispituus ei saa ylittää puolta työsuhteen kestosta (jos määräaikaisen työsopimuksen kesto on esimerkiksi 10 kuukautta, koeajan pituus on enintään 5 kuukautta). Lisäksi työnantajalla on mahdollisuus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi koeajalla poissa työstä. Koeaikaa on mahdollista pidentää kuukausi kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää koeajalle sijoittuvaa 30 kalenteripäivää kohden. Koeajan pidentyminen poissaolon vuoksi ei ole automaattista, vaan työnantajan tulee ilmoittaa koeajan jatkamisesta työntekijälle ennen kuin koeaika muutoin päättyisi. Koeajan pidennysmahdollisuus koskee vain työsopimuksia, jotka on tehty 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Työnantajan takaisinottovelvollisuus lyheni 1.1.2017 alkaen yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen. Mikäli työsuhde on jatkunut sen päättymiseen mennessä keskeytyksettä 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Takaisinottovelvollisuuden sisältö ei muuttunut. Lyhyempää takaisinottovelvollisuutta sovelletaan työsopimukseen, joka päättyy 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Laajempi muutosturva ja työterveyshuolto irtisanotuille työntekijöille

Muutosturvan laajennus ja työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden ulottaminen irtisanottuihin työntekijöihin ovat kilpailukykysopimukseen perustuvia muutoksia. Molemmat uudistukset tulevat sovellettavaksi, mikäli työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkeä, työntekijä on irtisanottu taloudellisella ja tuotannollisella perusteella ja työsuhteen päättymiseen mennessä työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta.

Edellä mainittujen edellytysten täyttyessä työnantajan tulee tarjota irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä. Valmennuksen tai koulutuksen arvon tulee vastata työntekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai irtisanotun työntekijän kanssa samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota riippuen siitä, kumpi on suurempi. Ajallisesti muutosturvan laajempi järjestämisvelvollisuus koskee työnantajia, jotka ovat antaneet yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista koskevan neuvotteluesityksen ja irtisanoneet työntekijöitä 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Työnantajalla on yllä mainittujen kriteerien täyttyessä velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto samassa laajuudessa kuin työsuhteen aikana myös kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Ajallisesti työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus koskee työnantajia, jotka irtisanovat työntekijän lain voimaantultua 1.1.2017. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden kannalta ratkaiseva on siis irtisanomishetki, ei työsuhteen päättymisajankohta.

Eläkeuudistus

Myös eläkeuudistus tuli voimaan 1.1.2017. Eläkeuudistuksen seurauksena eläkeikä nousee 63 vuodesta asteittain 65 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä. Tämän jälkeen eläkeikä sidotaan eliniän odotteeseen. Jatkossa eläkettä kertyy 17 vuoden iästä alkaen koko palkasta 1,5 % vuodessa. Vuosina 2017–2025 poikkeuksena ovat kuitenkin 53–62-vuotiaat, joille karttuu eläkettä 1,7 %. Lisäksi uusina eläkemuotoina tulivat käyttöön työuraeläke sekä osittainen varhennettu vanhuuseläke. Eläkeuudistuksen myötä myös työsopimuslaissa asetettu eroamisikä muutettiin aiemmasta 68 vuodesta portaittaiseksi. Eroamisikä on nyt vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuotta, vuosina 1958–1961 syntyneillä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta.

Sivuliikkeet yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin

Yhteistoimintalain soveltamisala laajeni siten, että jatkossa myös ulkomaisten yhteisöjen sivuliikkeet, joissa työskentelevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20, kuuluvat lain soveltamisalaan.

Aikuiskoulutustuki lyheni ja pieneni

Aikuiskoulutustuen enimmäiskesto lyheni 19 kuukaudesta 15 kuukauteen. Lisäksi tuen perusosa pieneni 15 prosentilla ja sen rahoituksesta huolehtii jatkossa kokonaisuudessaan työttömyysvakuutusrahasto.

Palkkaturvalakia muutettiin

Palkkaturvalakia muutettiin siten, että palkkaturvajärjestelmä ei muodostu kilpailukykysopimuksessa tarkoitettujen selviytymissopimusten esteeksi.

Työttömyyspäivärahaan muutoksia

Työttömyyspäivärahakauden enimmäiskesto lyheni 500 päivästä 400 päivään tai 300 päivään niillä, joilla on vähemmän kuin kolme vuotta työhistoriaa. Niillä työttömillä, jotka täyttävät työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään, työttömyyspäivärahakauden enimmäiskesto säilyy kuitenkin 500 päivänä. Lisäksi omavastuuaika piteni viidestä päivästä seitsemään päivään. Uudistuksen yhteydessä myös pitkän työhistorian perusteella maksettavasta korotusosasta luovuttiin ja työllistämistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotusosaa alennettiin.